Uusimmassa numerossa

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Etsi sivustosta

Ulkoinen ja sisäinen turvattomuus ajan ilmiö

Risto Sinkko

"On tärkeää pohtia, mitä syitä maanpuolustustahdon heikkenemiselle on. Tärkeää on, että Suomi on jatkossakin maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi. Toivon, että tuleva puolustusselonteko huomioi maanpuolustustahdon merkityksen", sanoi Maanpuolustuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja kansanedustaja (Kok.) Sofia Vikman avauspuheenvuorossaan tämän vuotisen mielipidetutkimuksen julkistustilaisuudessa 1.12.2016. Hän ei kuitenkaan täsmentänyt, millaisia toimenpiteitä maanpuolustustahdon parantamiseksi hän toivoi selonteossa esitettävän.

Maanpuolustustahtoa mitataan tutkimuksessa kysymällä, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti jos tänne hyökätään. Myöntävästi kysymykseen vastasi 71 % tutkimuksen vastaajista, vuosi sitten osuus oli 78 %. Tutkimussarjan vuosikymmeniä pitkässä historiassa tulosta ei silti pidetä huonona.

"Mentorin merkintöjä"

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) Johtamisen laitos (nykyisin johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos) ja sen johtajana toiminut eversti Juha Tammikivi ja kadettien johtamisen opettajana toiminut kapteeniluutnantti Jukka Kiuru käynnistivät määrätietoisen mentoritoiminnan MPKK:ssa vuonna 2008. Ensimmäisistä mentorointikokemuksista julkaistiin artikkeli Kylkiraudassa 4/2008. Aluksi mentorit toimivat kadettien ryhmänohjaajina johtamisen perusteet -opintojaksolla. Mentorointi on sittemmin otettu käyttöön hyvin tuloksin niin sotatieteiden maisteriopinnoissa kuin upseerin jatko-opinnoissa.

Lukuvuoden 2016-2017 aikana mentoreina työskentelee yhteensä 19 Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palvellutta maa- ja merivoimien upseeria. Aktorit ovat 103. kadettikurssin ja 86. merikadettikurssin 160 opiskelijaa, joista 7 on naisia. Muiden yliopistojen joustavan opiskeluoikeuden (JOO-oikeus) perusteella johtamisen perusopintoihin MPKK:uun hakeutuneita ei tänä vuonna ollut. Aiemmin JOO-opiskelijoita on MPKK:ssa ollut vuosittain muutama.

Mentorit osallistuvat johtamisen perusopintoihin Ihminen johdettavana sekä Johtaminen sota-ajan toimintaympäristössä -opintokokonaisuuksiin lukuvuoden aikana yhteensä noin kolmenkymmenen tunnin ajan oppitunteja ja harjoituksia tukevissa ryhmäkeskusteluissa.

Mentoritoiminnan palaute on ollut erittäin hyvää: teoria ja käytäntö näyttävät kohdanneen hedelmällisesti erityisesti kulttuurisen ja kokemuksellisen, implisiittisen, hiljaisen tiedon siirtyessä mestarilta kisällille.

Verkkolehden uusi artikkelisarja on MPKK:n mentoritoiminnassa pitkään mukana olleen KTT, majuri evp Pekka Kurvisen "Mentorin merkintöjä". Kokeneena johtamistutkijana hän analysoi kulloisenkin teemansa mukaisesti mentoritoiminnassaan oppitunneilla ja keskusteluissa esille tulleita asioita. Tavoitteena on tuoda oppimiseen ja käytäntöön laajuutta ja syvyyttä, sekä ennakkoluulottomiakin näkökulmia. "Mentorin merkintöjä" tarkoituksena on toimia oppisisällön täydentäjänä, jota voisivat hyödyntää niin mentoroitavat, mentorit kuin kaikki muutkin "Mentorin merkintöjen" lukijat tehtävissään. 

Kurvinen Pekka

”Johtajana olen nöyrä, johdan omalla esimerkillä ja tykkään koko ajan tehdä”

Ihminen johdettavana –opintojakson aluksi kadetit kirjoittivat itsestään "Minä johdettavana" -esseen. Kuvaukset kielivät kadettien arvoista, etiikasta, johtamiskäsityksistä ja -kokemuksista. He valottavat myös odotuksiaan – niin johtajana kuin johdettavanakin.

Opiskelijaryhmän kaikki yhdeksän mentoroitavaa ovat miehiä. Heistä seitsemän on maavoimista, kaksi ilmavoimista ja yksi merivoimista. Oppijoiden aiemmat johtamiskokemukset rajoittuvat joitain urheiluvalmentajan tehtäviä lukuun ottamatta varusmiespalvelukseen.

Osoittautui, että sellaiset sotilaan perinteiset hyveet kuin rehtiys, esimerkillisyys ja luotettavuus käyvät etumaisina nuorukaisten hyvän johtajan arvostuksissa. (Viitala 2002). Nöyryys, johdettavaan luottaminen sekä kuuntelemisen taidon merkitys (Nonaka & Takeuchi 1995; Prokki 2013) korostuvat itsearvioissa.