Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Artikkelit

Taiteilija Unto Pusan maalaus Rykmentti koukkaa

Pusan taulu v2 ÄssäR

Kylkirauta-lehden 4/2018 teemana oli Art of War. Taide on innoittanut ja innoittaa sotilaita, kuten teemanumerosta huomattiin.

Yksi maalaustaiteen jatkosota-ajan nautinto on taiteilija Unto Pusan helsinkiläisen Ässä-rykmentin sotataipaleen aikana maalaamaRykmentti koukkaa -teos. Tämä artikkeli perustuu tietokirjailija ja sotahistorian harrastaja Göran Lindgrenin kirjoitukseen.

Mentorin merkintöjä 16: "Kati, komppanian kovin kundi"

Kurvinen Pekka

Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri luo vankan perustan henkilöstön sosiaaliselle toimintakyvylle. Työilmapiirin vahvuuksia ovat pienryhmien vahva me-henki sekä tyytyväisyys omiin työtehtäviin ja lähiesimieheen. Puolustusvoimien tavoitteena onkin muun muassa vahvistaa töiden oikeudenmukaista jakautumista sekä työssä kehittymisen mahdollisuuksia. Puolustusvoimien asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että johtajatehtäviin valikoituvat johtajaominaisuuksiltaan parhaat henkilöt.

Upseerikuntamme ja sotaväkemme naisistuminen käy vitkaan mutta vääjäämättä. Vuonna 1999 valmistuivat ensimmäiset naisopistoupseerit ja seuraavana vuonna ensimmäinen naiskadettiupseeri. 2017 naisopistoupseereita oli 10 ja naisupseereita 72. Erikoisupseereista naisia oli 17 ja aliupseereista 153.

Reserviin on koulutettu vuodesta 1995 lähtien yhteensä yli 8 100 naista. Viime vuosina noin 65–70 % heistä on saanut johtajakoulutuksen. Vuonna 2017 varusmiespalveluksen aloitti 24 282 henkilöä, joista naisia oli 704. Varusmiespalveluksesta siirrettiin reserviin kertomusvuonna täysin palvelleena 20 323 varusmiestä, joista naisia oli 532. Vuonna 2018 naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätysmäärä, yhteensä 1 516 naista – noin 400 enemmän kuin vuonna 2017.

Keskustelu naisjohtajuudesta, naisten asiantuntemuksen ja osaamisen valjastaminen myös Puolustusvoimien käyttöön on ajankohtaista ja perusteltua yhtäältä eettisen ja tasa-arvon näkökulmasta ja toisaalta myös sukupuolikysymyksenä. Painokkaimpana vaikuttimena ovat kuitenkin vaatimukset organisaation suorituskyvyn sekä tehokkuuden maksimaalisuudesta jatkuvassa turvallisuusympäristön muutosten ja sodankäynnin vaatimusten yhä enemmän erityisasiantuntijuutta ja innovatiivisuutta vaativissa tilanteissa.

Pohjoismaiset naiskadetit koolla

Arppe Hanna Kinnunen Anni Korhonen Anna Pajunen Kaisu

Ruotsin Halmstadissa järjestettiin 30.11. - 2.12.2018 Pohjoismainen naiskadettien konferenssi. Suomesta tapahtumaan osallistuivat kadetit Hanna Arppe, Anni Kinnunen, Anna Korhonen ja Kaisu Pajunen (kuvat yllä), jotka tässä artikkelissa kertovat kokemuksiaan ja näkemyksistään konferenssin annista. 

Kadetit Ruotsissa kuva 1

Konferenssin ohjelma oli monipuolinen, ja kokonaisuus auttoi ymmärtämään maidemme välisiä kulttuurieroja. Konferenssi tarjosi oppeja tulevalle palvelusuralle ja toimi erinomaisena englannin ja ruotsin kielikylpynä.

Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli historiakatsaus, jossa 1600-luvun ruotsalaista sotilasta esittävä mies kertoi skandinaavisen yhteistyön taustoista. Kertoja totesi olleen paljon sotia ja riitaa mutta myös yhteistyötä. Naisteemaan kuului, että hän esitteli myös kuninkaiden valtataistelujen taustalla vaikuttaneiden naishenkilöitä, kuten Kaarle XI:n vaimon Ulrika Eleonora vanhemman tarinan. Esitys oli viihdyttävä, ja se antoi hyvän alkusysäyksen perjantai-illan ”Icebreaker” tutustumisillalliselle.

Lauantaiaamun ensimmäisessä puheenvuorossa ruotsalainen lippueamiraali Eva Skoog-Haslum kertoi omasta urastaan ja kuvasi, millainen naisupseerin tie voi olla. Hän kertoi esimerkiksi, kuinka naisupseereita kohtaan voi olla enemmän ennakkoluuloja. Hän kuitenkin korosti ongelmien poistuneen omalta osaltaan, kun hänet opittiin tuntemaan. Yhteenkuuluvuuden tunne on ollut riippumaton työntekijöiden sukupuolesta.

Kysely Ruotsissa – maa menossa huonompaan suuntaan

Sinkko uusi

Ruotsissa perinteistä maanpuolustuskyselyä hoitaa Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB, linkki). Sen Opinioner-raportti (linkki) ilmestyi joulun alla. MSB on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) läheinen yhteistyökumppani Ruotsissa ja maanpuolustukseen liittyvät kansalaiskyselyt muistuttavat molemmissa maissa toisiaan.

Ruotsin hallitus havahtui lisäämään MSB:n rahoitusta vuoden 2014 Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen ja myös sen puheenjohtaja vaihdettiin. Ennestäänkin toki MSB:n resurssit tutkimustoimintaan ovat olleet suuremmat kuin MTS:n ja kansalaiskyselyssä esitetään enemmän kysymyksiä. Kysymykset liittyvät kaikkiin MSB:n toiminnan aloihin. Opinioner-tutkimus on ainoa MSB:n vuosittain toteuttama toistuva mielipidekysely. MSB:n tutkimusbudjetti on vuosittain 110-120 miljoonaa kruunua.

MSB:n toimialaan kuuluvat kaikki kriisit ja onnettomuustilanteet. Sillä on tehtäviä myös siviilipuolustuksen alalla ja muun muassa kyberturvallisuudessa. Henkilöitä sen palveluksessa on nettisivun mukaan 850.

Ruotsalaista ajattelua kuvaa hyvin kysymys siitä näkevätkö kansalaiset maan tulevaisuudessa parempana vai huonompana asua. Vastaajista 90 % pitää maataan tällä hetkellä hyvänä. Kuitenkin viiden vuoden kuluessa 41 % arvioi tilanteen olevan huonompi. Suuren maahanmuuton vuonna 2015 näin ajattelevia oli 50 %.

Kansalaisia huolestuttavia ilmiöitä kysyttäessä etusijalle nousi organisoitu kansainvälinen rikollisuus (71 %). Kuitenkin tarkasteltaessa hyvin huolestuneiden (mycket oroad) osuutta suurimmaksi (32 %) osuudeksi tuli suuret pakolaismäärät (stora flyktingströmmar).