Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Maailman paras suomalainen Strategian laitos Helsingin Kruununhaasta Santahaminaan

Torsti Siren

Kaikki tieteenalat pyrkivät etsimään totuutta. Vaikka absoluuttista totuutta ei ehkä ole olemassakaan, voidaan sanoa, että Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitos on maailman paras suomalainen Strategian laitos. Koko olemassaolonsa ajan Strategian laitos on antanut kansainväliseen turvallisuuteen keskittyvää tieteellistä opetusta Maanpuolustuskorkeakoulun kaikille kurssitasoille sekä pyrkinyt tutkimuksillaan antamaan tietoa poliittisen päätöksenteon perustaksi. Strategian laitos on ollut myös yksi puolustusvoimien tunnetuimmista "brändeistä" yhteiskunnassa osallistuessaan aktiivisesti kansainvälisten sotilaallisten kriisien kommentointiin suomalaisissa medioissa. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Strategian laitos yhdistetään 1.1.2015 alkaen Sotahistorian laitoksen ja Taktiikan laitoksen kanssa Sotataidon laitokseksi ja toiminnot keskitetään Santahaminaan.

Taustaa

Maanpuolustuskorkeakoulun Strategian laitoksen edeltäjä, Sotatieteen laitoksen Strategian toimisto, perustettiin 1. maaliskuuta 1972. Vuoden 1993 organisaatiomuutokseen liittyen ‒ Sotakorkeakoulusta tuli Maanpuolustuskorkeakoulu ‒ Strategian toimisto organisoitiin Strategian laitokseksi. Laitos on sijainnut Helsingin Kruununhaan Peuran korttelissa, eli Uudenmaan tarkka-ampujapataljoonan tiilikasarmissa, Maurinkatu 1:ssä perustamisestaan lähtien. Maurinkatu 1:n entisiä "asukkeja" ovat olleet mm. Suomen Valkoisen Kaartin II Pataljoona (Vöyrin Pataljoona) vuosina 1919‒1926, Sotahistoriallinen toimisto vuoteen 1992 ja Sota-arkisto vuosina 1925‒1945 sekä Sotatieteellinen keskuskirjasto vuosina 1927‒1992.

Puolustusvoimauudistukseen liittyen Strategian laitos, Sotahistorian laitos ja Taktiikan laitos yhdistetään Sotataidon laitokseksi 1. tammikuuta 2015 alkaen. Yhdistymisellä ei tavoitella ainoastaan kustannussäästöjä, vaan pyritään myös parempaan oppiaineiden väliseen koordinaatioon yhdistämällä laitokset fyysisesti yhteen paikkaan, Maanpuolustuskorkeakoulun Santahaminan kampukselle. Sotataidon laitoksessa tullaan tulevaisuudessakin opettamaan ja tutkimaan strategian oppiaineeseen kuuluvia kokonaisuuksia.

Strategian laitoksen opetuksen, tutkimuksen, sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen käytäntöjä (ml. kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyötahot) pyritään jatkamaan aiempaan tapaan, mutta Sotataidon laitoksen myöhemmin määrittelemällä tavalla. Sisällöllisesti strategian pääopettaja tulee toimimaan kontaktipisteenä strategian oppiaineeseen liittyvissä asiakysymyksissä.

Konstruktivistinen oppimiskäsitys säilyy strategian opetuksessa

Maanpuolustuskorkeakoulun muiden ainelaitosten tapaan, Strategian laitos on koko olemassaolonsa ajan antanut tieteellistä opetusta Maanpuolustuskorkeakoulun kaikille kurssitasoille sotatieteiden kandidaattikursseista yleisesikuntaupseerikurssiin. Vuoden 1993 organisaatiomuutoksen jälkeen opetus on käsittänyt myös sotatieteiden tohtoreiksi koulutettavat. Laitoksen henkilöstön vahvuus (mukaan lukien strategian professori sekä tutkijat ja erikoistutkijat) on vaihdellut noin kolmentoista ja seitsemän henkilön välillä. Laitoksen henkilöstöä ei ole eriytetty opetus- ja tutkimusryhmiksi Maanpuolustuskorkeakoulun isompien ainelaitosten tapaan. Vuoden 2015 organisaatiossa Sotataidon laitoksen strategian opetusryhmän vahvuus (mukaan lukien strategian professori ja Sotataidon laitoksen tutkimusryhmään sijoitetut tutkijat) tulee olemaan kuusi henkilöä.

Maurinkatu 1

Vaikka laitoksen henkilömäärä supistuu 1. tammikuuta 2015 alkaen käytännössä puoleen verrattuna aikaisempiin vuosiin, opetuksen sisällöt säilyvät jotakuinkin entisellään ‒ Strategian opintopistemäärät sen sijaan saattavat vielä muuttua uudessa Sotataidon laitoksessa (katso kuva 2). Tällä hetkellä Sotatieteiden kandidaatin (SK) tutkintoon johtavasta 180 opintopisteestä strategian opintotarjonta on 36 opintopistettä, mukaan lukien kandidaatintutkielma. Sotatieteiden maisterin (SM) tutkintoon johtavasta 120 opintopisteestä strategian opintotarjonta on 80 opintopistettä, mukaan lukien pro gradu -tutkielma. Esiupseerikurssin (EUK) 68:n opintopisteen laajuudesta strategian opintotarjonta on 12 ja Yleisesikuntaupseerikurssin (YEK) 89 opintopisteen laajuudesta 25 opintopistettä. Vuonna 2015 Esiupseerikurssi muuttuu luonteeltaan täydennyskoulutukseksi niille upseereille, jotka eivät käy Yleisesikuntaupseerikurssia. Tässä prosessissa strategian opetus Esiupseerikurssilla vähenee vielä tarkentamattomalla tavalla minimiinsä.

Strategian opetuksessa on perinteisesti painotettu ja tullaan jatkossakin painottamaan sotilasstrategiaa, siis asevoimien roolia valtion ja/tai liittokuntien kokonaisstrategian osana. Strategia on oppiaineena jo tällä hetkellä osa sotataidon muodostamaa pääoppiainetta, jossa sodankäynnin taktisen, operatiivisen ja strategisen tason analyysit täydentävät kuvaa sotataidosta. Vuoden 2015 organisaatiomuutoksella taktiikan ja operaatiotaidon, sotahistorian sekä strategian opetus saadaan integroitua myös fyysisesti lähemmäs toisiaan yhdelle kampukselle. Oheisen kuvan mukaisesti strategia pyrkii jatkossakin luomaan opiskelijoille valmiuksia ymmärtää ja hahmottaa laajoja kokonaisturvallisuuteen liittyviä kokonaisuuksia, niiden perusteita ja vaikuttavuutta sekä ymmärtää oman tehtävänsä merkitys osana suurempaa kokonaisuutta.

Kuten kaikissa muissakin Maanpuolustuskorkeakoulun oppiaineissa, strategian opetuksessa on korostettu konstruktivistista oppimiskäsitystä. Tällöin siis opiskelijalla oletetaan olevan aiemmin opetettua ja opittua tietoa sekä elämänkokemuksen mukanaan tuomaa kypsyyttä muodostaa opetettavasta asiasta perusteltuja mielipiteitä. Konstruktivistinen oppimiskäsitys vaatii myös opettajalta ammattitaitoa, nöyryyttä ja pedagogista "silmää", koska oppimistilanteessa hän joutuu alistamaan itsensä avoimeen ja keskustelevaan vuorovaikutustilanteeseen, jossa opiskelijalle annetaan mahdollisuus haastaa opettajansa näkemykset. On luonnollista, että ennen konstruktivistisesti rakennettuja oppimistilanteita opiskelijoille joudutaan kandidaattivaiheessa "tarjoamaan ajattelun eväitä". Tällöin puhutaan perinteisemmästä, behavioristisesta oppimiskäsityksestä. Tällöinkin opettajan rooli on olla opetettavilleen vanhempi kollega tai mentori, mutta ei kuitenkaan aivan niin tasa-arvoisesti kuin konstruktivistisesti rakennetun oppimistapahtuman aikana.

Strategian opetus

Konstruktivistinen oppimiskäsitys edellyttää strategian opettajalta laaja-alaista kokemusta ja/tai upseerin virkaurakurssien ulkopuolisia soveltuvia opintoja, joka ainakin osaltaan näkyy myös opiskelijapalautteista. Strategian opetuksen laatu sekä strategian opettajien ammatillinen pätevyys ja pedagogiset kyvyt on perinteisesti arvioitu korkealle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö näin olisi myös muissa oppiaineissa. Strategian osalta positiivinen palaute johtuu erityisesti onnistuneista opettajavalinnoista, uusien opettajien pedagogisesta pätevöittämisestä (sotilasopetuslaitosten opettajien opintokokonaisuus/SLOK-kurssi/10 opintopistettä) sekä erityisesti strategian kansainväliseen politiikkaan liittyvien oppisisältöjen yleisestä kiinnostavuudesta ja ajankohtaisuudesta.

Suomalaisen strategian tutkimuksen erityispiirteistä

Strategian laitos on Suomen ainoa strategian oppialan tutkimuksen ja opetuksen yliopistollinen laitos. Samalla Strategian laitos on Suomessa ainoa yliopistollinen laitos, joka on osaltaan erikoistunut sotilasstrategian tutkimukseen. Kansainvälistä turvallisuutta tutkitaan luonnollisesti myös opetus- ja kulttuuriministeriön alaisissa yliopistoissa, Ulkopoliittisessa instituutissa ja ulkoasiainministeriössä. Myös muualla puolustushallinnon piirissä tehdään virkatyönä kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvaa tutkimus- ja selvitystoimintaa.

Suomalaista strategian tutkimusta on kylmän sodan jälkeen leimannut kiinnostuksen kohteiden ja tutkimusotteiden monipuolistuminen. Kansainvälinen turvallisuus on kehittynyt monitahoisemmaksi, ja tutkimusotteissa on näkynyt myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yleinen kehitys.

Kaikkien Strategian laitoksen opettajien tehtävänkuvaan kuuluu tehdä opetuksen ohessa tutkimusta. Strategian opettajia ei ole koskaan täytynyt tähän tehtävään erikseen "houkutella", koska he yleensä opiskelevat työnsä ohessa myös toista akateemista tutkintoa. Koska Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstökokoonpano pienenee (myös strategian opettajien määrä) vuonna 2015, opettajien työmäärää joudutaan kohdentamaan yhä painopisteisemmin opetukseen. Tällöin uusilla strategian opettajilla tulisi olla myös toinen soveltuva akateeminen tutkinto upseerin tutkinnon lisäksi.

Strategian laitoksen tutkimushenkilökunnan määrä on ollut viime vuosina laskussa. Koska Maanpuolustuskorkeakoulun vuoden 2015 organisaatiossa on myös vähemmän opettajia kuin nyt, strategian tutkimuksen volyymi ilmeisesti laskee edelleen. Samalla opinnäytetöiden suhteellinen painoarvo tutkimuksen kokonaisuudessa kasvaa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen säilyy keskeisenä toimintamuotona

Opetuksen ja tutkimuksen pääprosessien lisäksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen Strategian laitoksen kolmantena pääprosessina on leimannut laitoksen toimintaa koko sen olemassaolon ajan. Tässä suhteessa voidaan väittää laitoksen olleen yksi puolustusvoimien näkyvimmistä "brändeistä" ympäröivän yhteiskunnan suuntaan. Kaikki laitoksen opettajat ja tutkijat ovat olleet ja tulevat tulevassa Sotataidon laitoksessakin olemaan velvollisia kommentoimaan medioissa kansainvälisiä sotilaallisia kriisejä. Kommentointivastuut on jaettu opettajien ja tutkijoiden erityisesti seurattavien maantieteellisten ja toiminnallisten vastuualueiden mukaisesti.

Yhteiskunnallisella vaikuttamisella tarkoitetaan tässä käytännössä asiakaslähtöistä ja asianomistajalähtöistä viestintää. Asiakaslähtöisellä viestinnällä pyritään palvelemaan muuta yhteiskuntaa antamalla lausuntoja medioille sekä tarjoamalla Maanpuolustuskorkeakoulun ja Sotataidon laitoksen ulkoisille sidosryhmille asiantuntijaluentoja Sotataidon laitoksen asiantuntemukseen kuuluvista asiakokonaisuuksista. Asianomistajalähtöinen viestintä tarkoittaa puolestaan käytännössä laitoksen julkaisutoimintaa, jolla pyritään opetusmateriaalin tuottamisen lisäksi palvelemaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja yhteiskunnallisia tietotarpeita.

Asiakaslähtöisen viestinnän prosessissa viestintätarpeet on pyritty ja pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan Pääesikunnan Viestintäosaston kautta Maanpuolustuskorkeakoulun viestintäalalle. Maanpuolustuskorkeakoulun viestintäala on puolestaan ohjannut viestintäpyynnöt Strategian laitoksen johtajalle. Laitoksen johtaja on päättänyt yhdessä viestintäalan kanssa, reagoidaanko pyyntöihin myöntävästi vai kieltävästi. Yleissääntönä laitos on pyrkinyt kuitenkin toimimaan avoimesti ja myönteisesti kaikkien viestintäpyyntöjen suhteen, mutta esimerkiksi sellaisia kokonaisuuksia koskevat pyynnöt kuin Suomen maa-, meri- ja ilmatilan loukkaukset ja puolustusvoimien päivittäinen operatiivinen toiminta on ohjattu aluevalvontaviranomaisille sekä Pääesikunnalle että puolustusministeriölle. Kuvattu asiakaslähtöisen viestinnän prosessi muuttuu tulevassa Sotataidon laitoksessa ainoastaan siten, että viestintäpyynnöt ohjataan myöhemmin tarkennettavalla tavalla joko Sotataidon laitoksen johtajalle (keskitetty malli) tai laitoksen pääopettajille (hajautettu malli).

Strategian opetuksen ja tutkimuksen henkilöstömäärän pienentyessä "huippuaikojen" kolmestatoista lopulta kuuteen vuonna 2015, erityisesti seurattavien maantieteellisten ja toiminnallisten aihealueiden sekä sotilaallisten kriisien kommentointivastuuta on siirrettävä yhä enemmän koskemaan kaikkia Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitoksia. Mikä tahansa suurempi sotilaallinen kriisi (esim. Irakin sota 2003 ja Ukrainan sota 2014) tarkoittaa viestinnällisesti kymmeniä, ellei jopa satoja lausunto- ja kommentointipyyntöjä eri medioille, mikä luonnollisesti sitoo yhä harvalukuisammaksi käyvän opettajakunnan resursseja yliopistolliselta opetukselta ja tutkimukselta. Tilannetta helpottaa se, että Maanpuolustuskorkeakoulu järjestää tulevaisuudessakin säännöllisesti viestintäkoulutusta henkilöstölleen. Edellä mainittujen suurempien sotilaallisten kriisien ollessa aktiivivaiheessaan Strategian laitos on järjestänyt myös säännöllisesti sisäisiä "wargaming"-tilaisuuksia, jossa laitoksen opettajat ja tutkijat ovat yhdessä miettineet asiaan liittyviä mahdollisia syitä, seurauksia ja tapahtumakulkuja suurin piirtein yhtenevän tilannekuvan luomiseksi. Suosittelen vahvasti kyseisen toimintatavan sisällytettäväksi myös perustettavan Sotataidon laitoksen toimintatapoihin.

Lopuksi

On surullista, että pitkän historian omaava Strategian laitos lakkaa olemasta itsenäinen ainelaitos. Vain muutos on kuitenkin maailmassamme pysyvää. Strategian laitos osallistuu maailman muutokseen sekä puolustusvoimauudistukseen yhdistymällä Taktiikan laitoksen ja Sotahistorian laitoksen kanssa Sotataidon laitokseksi, jolla on kuitenkin saavutettavissa opetukseen, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä synergiaetuja. Koska henkilöstöresurssit vähenevät vuonna 2015, synergiaetujen saavuttaminen edellyttää joistakin toiminnoista luopumista ja tehtävien priorisointia. Aika näyttää, mistä toiminnoista joudutaan luopumaan ja mitä tehtäviä tullaan priorisoimaan. On kuitenkin oletettavaa, että Sotataidon laitoksen ulkopuolella pidettävien luentojen ja alustusten määrää joudutaan tarkastelemaan kriittisesti. Myös tutkimuksen volyymia joudutaan tarkastelemaan kriittisesti, mutta strategian opetuksen volyymista ja tasosta puolestaan ei voida tinkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että rekrytoitavien strategian opettajien tulisi rekrytoitaessa olla niin "valmiita" strategian opettajaksi kuin mahdollista, koska tehtäväkohtaiseen lisäkoulutukseen jää vuodesta 2015 alkaen yhä vähemmän aikaa. Kaikesta muutoksesta huolimatta strategia tulee elämään oppiaineena myös uudessa Sotataidon laitoksessa. Strategia elää oppiaineena tätä päivää ja arvioi tulevaisuutta, joten kehotan kaikkia nuorempia tulevaisuuteen luotaavia kaaderikollegoitani vakavasti harkitsemaan mahdollisuutta siirtyä jossain vaiheessa uraansa Sotataidon laitoksen strategian opetusryhmään. Strategy!

 

Lähteitä:

Kruununhakaseura: "Sotaväkeä Peuran korttelissa". (linkki)
Lappalainen, Matti; Viitasalo, Mikko; Harjula, Juha (toim.) (1985) Seppelöity miekka – Sotatieteen laitos 1925‒1985. Sotatieteen laitoksen julkaisuja XXII. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu.