Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Kysely Ruotsissa – maa menossa huonompaan suuntaan

Sinkko uusi

Ruotsissa perinteistä maanpuolustuskyselyä hoitaa Myndigheten för samhällsskydd och beredskap (MSB, linkki). Sen Opinioner-raportti (linkki) ilmestyi joulun alla. MSB on Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) läheinen yhteistyökumppani Ruotsissa ja maanpuolustukseen liittyvät kansalaiskyselyt muistuttavat molemmissa maissa toisiaan.

Ruotsin hallitus havahtui lisäämään MSB:n rahoitusta vuoden 2014 Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen ja myös sen puheenjohtaja vaihdettiin. Ennestäänkin toki MSB:n resurssit tutkimustoimintaan ovat olleet suuremmat kuin MTS:n ja kansalaiskyselyssä esitetään enemmän kysymyksiä. Kysymykset liittyvät kaikkiin MSB:n toiminnan aloihin. Opinioner-tutkimus on ainoa MSB:n vuosittain toteuttama toistuva mielipidekysely. MSB:n tutkimusbudjetti on vuosittain 110-120 miljoonaa kruunua.

MSB:n toimialaan kuuluvat kaikki kriisit ja onnettomuustilanteet. Sillä on tehtäviä myös siviilipuolustuksen alalla ja muun muassa kyberturvallisuudessa. Henkilöitä sen palveluksessa on nettisivun mukaan 850.

Ruotsalaista ajattelua kuvaa hyvin kysymys siitä näkevätkö kansalaiset maan tulevaisuudessa parempana vai huonompana asua. Vastaajista 90 % pitää maataan tällä hetkellä hyvänä. Kuitenkin viiden vuoden kuluessa 41 % arvioi tilanteen olevan huonompi. Suuren maahanmuuton vuonna 2015 näin ajattelevia oli 50 %.

Kansalaisia huolestuttavia ilmiöitä kysyttäessä etusijalle nousi organisoitu kansainvälinen rikollisuus (71 %). Kuitenkin tarkasteltaessa hyvin huolestuneiden (mycket oroad) osuutta suurimmaksi (32 %) osuudeksi tuli suuret pakolaismäärät (stora flyktingströmmar).

Venäjä uhkana

Muutokset ympäröivän maailman turvallisuusuhkissa Venäjän vuoden 2014 Krimin ja Ukrainan toiminnan jälkeen järkyttivät ruotsalaisia hyvin samaan tapaan kuin suomalaisiakin. Vuoden 2014 tutkimuksessa 86 % ruotsalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että Venäjä on ongelma rauhalle ja turvallisuudelle. Viime vuonna vastaava osuus oli edelleen 80 %.

Alla olevasta kuviosta nähdään, että vuoden 2008 Georgian sota aiheutti tietyn heilahduksen ruotsalaisten turvattomuuden tunteessa. Vaikutus kuitenkin hävisi seuraavaan vuoteen tultaessa toisin kuin pysyväksi jäänyt tilanne vuoden 2014 jälkeen. Sama havainto voidaan tehdä myös vastaajien näkemyksistä siitä, onko sotilaallinen tilanne muuttunut lähiympäristössä turvattomammaksi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Sama ilmiö on nähtävissä Venäjää koskevissa kysymyksissä myös MTS:n raporteissa. Kummankin toimijan tutkimuksissa hyvänä piirteenä voidaan pitää sitä, että tilanteen ja ympäristön muutosta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Vastaajat sanovat mielipiteensä yleensä maailman turvallisuudesta, lähiympäristön sotilaallisesta turvallisuudesta, kehityksestä Venäjällä sekä Venäjän ja muiden toimijoiden vaikutuksesta turvallisuuteen tai turvattomuuteen. Empiiristen tutkimusten näkökulmasta saadun tuloksen reliabiliteetti kasvaa kun yhtä asiaa tutkitaan monella eri mittarilla ja niiden yhdistelmällä.

Sinkko Ryssland

Asevelvollisuus ja maanpuolustus

Yleisen asevelvollisuuden arvostus ruotsalaisten mielipiteissä on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Vuonna 2011 vastaajista 47 % oli sitä mieltä, että yleinen asevelvollisuus on tärkeä uskottavan puolustuksen kannalta. Vuoden 2018 tutkimuksessa näin ajattelevien osuus oli 70 %.

Yleisen asevelvollisuuden arvostus on kasvanut riippumatta siitä, että valtion päätökset asevelvollisuudesta ovat vaihdelleet – kuten muistamme. Rauhanaikaisesta yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2010 hallituksen päätöksellä. Vapaaehtoisuuteen perustuva ammattiarmeijan rekrytointi ei kuitenkaan toiminut ja asevelvollisuus palautettiin 2017. Käytännössä asevelvollisuusjärjestelmä perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen. Nykyjärjestelmää kannattaa 68 % tutkituista.

Vuonna 2014 ruotsalaisten kannatus Natoon liittymiselle oli huipussaan (46 %) ja on laskenut siitä viime vuoden lukemaan 42 %. Jäsenyyttä vastaan oli 32 % vastaajista. Olennainen muutos viime vuosina on ehkä se, että kannastaan epävarmojen osuus kasvanut ja oli nyt 24 %.

Vuoden 2014 jälkeen ruotsalaisten enemmistö on ollut sitä mieltä, että maanpuolustuksen määrärahoja on korotettava. Vuonna 2013 näin sanovien osuus oli 38 %, vuonna 2014 osuus oli 57 % ja nyt julkaistussa kyselyssä 54 %. Kuitenkin 78 % vastaajista on sitä mieltä, että Ruotsilla ei ole riittävää valmiutta torjuntaan, jos maahan kohdistuisi aseellinen hyökkäys.

Tutkimus ulkoistettu

MSB ei itse tee vuosittaista mielipidekyselyä, vaan sen toteuttaa Attityd i Karlstad AB. Tutkimuksen tietojenkeruu on tehty nettihaastatteluina marraskuun alussa 2018 tavoitteena haastatella 1000 vastaajaa. Vastaukset on painotettu edustamaan 18–75 -vuotiasta Ruotsin väestöä.

Linkki MSB:n Opinioner-kyselyyn.

Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight 360 Oy


Risto Sinkko analysoi Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuussa 2018 julkistetun raportin tuloksia verkkolehdessämme otsikolla "Venäjä-peikko ei ole poistunut – MTS-tutkimus julkistettiin" (linkki).