Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Taiteilija Unto Pusan maalaus Rykmentti koukkaa

Pusan taulu v2 ÄssäR

Kylkirauta-lehden 4/2018 teemana oli Art of War. Taide on innoittanut ja innoittaa sotilaita, kuten teemanumerosta huomattiin.

Yksi maalaustaiteen jatkosota-ajan nautinto on taiteilija Unto Pusan helsinkiläisen Ässä-rykmentin sotataipaleen aikana maalaamaRykmentti koukkaa -teos. Tämä artikkeli perustuu tietokirjailija ja sotahistorian harrastaja Göran Lindgrenin kirjoitukseen.

Rykmentti koukkaa -maalaus syntyi talvella 1943 Jalkaväkirykmentti 5:n kolmannessa pataljoonassa joukon ollessa levossa Maaselän rintamalla Itä-Karjalassa, kertoo helsinkiläisen Ässä-rykmentin perinnetoimikunnan puheenjohtaja, majuri evp Kari Salminen.

Jalkaväkirykmentti 5:n kolmas pataljoona oli muodostettu kenttäarmeijan uudelleen järjestelyissä joulukuussa 1941 niistä aliupseereista ja miehistä, jotka olivat aikaisemmin palvelleet Jalkaväkirykmentti 26:ssa eli jatkosodan Ässä-rykmentissä ja jotka olivat syntyneet vuonna 1913 tai sen jälkeen.

Rykmentin miesten sotatie oli kulkenut Ässä-rykmentin riveissä elokuussa 1941 Karjalan kannaksella Suokumaalta Säiniölle. Karjalan kannaksen tultua vallatuksi rykmentti jatkoi sotaansa Itä-Karjalassa Petroskoin tieltä Karhumäkeen. Kun Jalkaväkirykmentti 26 lakkautettiin Karhumäessä, vanhimmat miehet ja aliupseerit välivaiheiden jälkeen kotiutettiin talven ja kevään 1942 aikana.

Nuoremmat sotilaat komennettiin Jalkaväkirykmentti 5:een joulukuussa 1941. Rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toimi majuri Toivo Herman Luukko 8. Kadettikurssilta. Luukko oli henkilöstölle tuttu, koska hän oli aikaisemmin palvellut Jalkaväkirykmentti 26:n ensimmäisen pataljoonan komentajana.

Perinnetiedon mukaan korpraali Unto Pusan aseveljet tekivät esityksen maalauksesta. He ehdottivat, että pataljoonan komentaja myöntää Pusalle lomaa Helsinkiin maalaustarpeiden ostamiseksi. Aseveljet lupasivat keskuudestaan kerätä niihin tarvittavat rahat, ja korpraali Unto Pusa maalaisi miesten kulkemaa sotatietä kuvaavan taulun. Unto Pusa ilmoitti maalaavansa taulun viholliselta evakuoiduille telttakankaille, jotka olivat jo olemassa.

Unto Pusan puna-armeijan telttakankaalle maalaama taulu luovutettiin vuoden 1943 lopulla Messuhallissa järjestetyssä asevelijuhlassa talvisodan jälkeen perustetulle Ässä-rykmentti ry:lle. Teos sijoitettiin Helsingin sotilaspiirin esikuntaan, kun Ässä-rykmentti ry oli lakkautettu valvontakomission vaatimuksesta alkuvuodesta 1945.

Sotilaspiirin esikunnassa palveli silloin myös everstiluutnantti Toivo Herman Luukko, myöhemmin eversti ja Helsingin sotilaspiirin päällikkö. Taulu oli Luukon virkahuoneen seinällä, ja aseveljet ovat perimätiedon mukaan käyneet siellä taulua katsomassa.

Niin sanottuina vaaran vuosina heräsi huoli siitä, että taulu saatetaan menettää, koska se oli maalattu kahdelle puna-armeijan telttakankaalle. Niinpä taulu irrotettiin alkuperäisistä kehyksistään, käärittiin rullalle ja luovutettiin Helsingin kaupungille.

Ässä-rykmentin Perinnetoimikunta ja Luukon Pataljoonan kilta alkoivat 1980–1990-luvuilla selvittää taulun sijoituspaikkaa. Ässä-rykmentin veteraanien tarkoituksena oli saada se kehystettynä näkyvästi esille Taivallahden kasarmialueen sotilaskodin seinälle.

Kiitos Helsingin kaupungin pontevien toimenpiteiden, erityisesti intendentti Kerttuli Westmanin, näin myös tapahtui. Taivallahden kasarmialueen sotilaskodissa maalaus oli kaikkien nähtävissä. Kun Kaartin pataljoona liitettiin Kaartin jääkärirykmenttiin vuonna 1996 ja siirtyi myöhemmin Taivallahdesta Santahaminaan, taulu sai uuden sijoituspaikan. Se ripustettiin silloisen Jääkäritalon eli nykyisen Kaartin jääkärirykmentin Perinnetalon Kaartinsalin seinälle.

Pusa DSC06607 ÄssäR

Arvokkaan perinnetaulun uusi sijoituspaikka oli ongelmallinen, koska Jääkäritalo oli puutalona altis tulipalon riskille. Ässä-rykmentin perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kari Salminen sopi silloisen Kaartin jääkärirykmentin komentajan eversti Pertti Laatikaisen kanssa, että taulun paikka on rykmentin komentajan virkahuoneen seinällä. Näin taulu päätyi kotiinsa eli paikkaan, jossa se eversti Toivo Herman Luukon aikanakin oli ollut.

Taulun hieno valokuvajäljennös on edelleen nähtävissä Santahaminassa Perinnetalon seinällä.

Helsingin kaupunki omistaa Unto Pusan maalauksen Rykmentti koukkaa. Taulun sijoituspaikasta on sovittu kirjallisesti Helsingin kaupungin ja Kaartin jääkärirykmentin välillä. Helsingin kaupunki ei peri taulusta vuokraa, ja se on hyväksynyt sen pysyväksi sijoituspaikaksi Kaartin jääkärirykmentin komentajan virkahuoneen. Siellä taulu muistuttaa komentajan lisäksi kaikkia kävijöitä isänmaan ankarista vuosista, joiden aikana maalaustaidekin palveli yhteistä asiaa.