Artikkelit

Verkkolehden artikkeli- ja blogiarkisto

 
facebook 0420copy       twitter-bird-blue-on-white

Terveisiä seminaarista – vuosi 2014 turvallisuuspolitiikan käännevuosi

MTSn pj. Harri Jarvinen 17.12.19

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) järjestää kiitettävästi journalistiseminaareja, viimeksi 17.12.2019 (linkki). Seminaarin aluksi korostettiin, että käytössä on Chatham House -periaate. Se tarkoittaa, että esitettyjä tietoja saa lainata laadituissa raporteissa tai lehtijutuissa ilman että lähde mainitaan.

No eipä periaate montaa tuntia kestänyt, kun esimerkiksi Ilta-Sanomat nettisivuillaan referoi Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin esitystä nimellä mainiten. Nopean käsittelyn sai myös Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja komentaja Jaakko Jäntti Syyriaa koskevasta analyysistaan. Hän tosin jakoi esityksensä seminaarin nettisivulla. Nämä olivat siis ainakin Ilta-Sanomia eniten kiinnostaneet esitykset. Syyria, sen vankileirit ja suomalaiset siellä ovat viime viikkojen kuumin aihe.

Isis ja turvallisuusuhat

Ilta-Sanomat uutisoi Pelttarin sanoneen, että Isis-taistelijoiden vaimot ja heidän teini-ikäiset lapset ovat Suomessa suurempi turvallisuusuhka kuin Syyriassa. Eivät välttämättä kaikki, mutta jokainen on tapauskohtaisesti arvioitava.

Pelttarin näkemyksen mukaan naisten tehtävänä on ollut propagandan levittäminen ja seuraavien sukupolvien kasvattaminen. On myös mahdollista, että osa naisista on osallistunut aseelliseen toimintaan. Terroristilainsäädäntöämme on vielä tarkistettava. Suomessa on annettu yksi tuomio terrorismin perusteella, esimerkiksi Ruotsissa useita.

Syyria

Komentaja Jaakko Jäntti pitää mahdollisena, että Isis 2.0 voi vielä syntyä (linkki esitykseen). Hän kiteytti esityksensä siihen, että Isisiä ei ole lyöty, vaikka johto on eliminoitu ja sen hallitsemat maa-alueet on saatu pääosin vallattua takaisin. Isisin syntymisen juurisyyt ovat edelleen olemassa jopa entistä voimakkaampina. Taistelijoita arvioidaan olevan edelleen runsaasti, jopa 15 000. Osa taistelijoista on mahdollisesti liittyneinä muihin ryhmittymiin ja osa passiivisina nukkuvina soluina. Isis pystyy toimimaan Jäntin arvion mukaan kärsivällisesti, yli sukupolvien.

Jäntti tarkasteli esityksessään useita toimijoita Syyrian alueella, mutta hänen mukaan todennäköistä rauhaa ei ole näköpiirissä. Konfliktin kompleksisuus tekee siitä mahdottoman hallita, kansainvälisestä mittakaavasta aina paikallistasolle saakka. Alueen toimijoista ei ole jälleenrakentajiksikaan, ei ole kapasiteettia tai intressiä. Jäntin tulkinnan mukaan Euroopalla olisi kapasiteettia, mutta poliittinen kyky puuttuu.

Tiedustelulakien käytännön sisäänajo alkanut

Uudet tiedustelulakimme tulivat voimaan 1.6.2019. Seminaarissa kerrottujen tietojen mukaan sekä siviili- että sotilastiedustelussa valtuuksien edellyttämiä toimenpiteitä on hallitusti alettu ajaa sisään organisaatioihin. Tämä tarkoittaa koulutusta kaikille toimijoille ja myös tarvittavan sisäisen valvonnan käynnistämistä. Tärkeintä on, että sekä siviili- että sotilastiedustelun tiedot ovat nyt vaihtokelpoisia ulkomaisten toimijoiden kanssa. Toimintojen kehittyminen vie silti useita vuosia.

Tiedustelumme on nyt kehittyneempi ja pystyy tukemaan valtion johtoa ja myös puolustusvoimien johtoa paremmin tiedoin. Ennakkovaroituksia on mahdollista saada aikaisempaa paremmin. Tiedustelumme on valvotumpaa, ja samalla myös rajoitetusti avoimempaa. Sotilas- ja siviilitiedustelu koordinoivat toimintojaan.

Vuosi 2014 on merkittävä muutoskohta

Seminaarin upseeriasiantuntijoiden yhteisenä näkemyksenä voi kiteyttää vuoden 2014 merkityksen turvallisuuden näkymässä. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen vuodesta 1991 lähtien turvallisuuskäsityksissä Euroopassa elettiin 25 vuotta näkemyksessä, että uusi kylmän sodan jälkeinen aika on koittanut. Tultiin vuoteen 2014, jolloin valtioiden rajoja muutettiin aseellisella toiminnalla Krimillä. Venäjä käynnisti aseelliset toimet Ukrainaa vastaan Itä-Ukrainassa. Alkoi turvallisuuden uusi aikakausi eikä tuon vuoden jälkeen turvallisuusnäkemys Euroopassa ole muuttunut, ei ole mitään perusteita esimerkiksi Venäjän pakotteiden perumiseksi.

Venäjän asevoimien painopiste on siirtynyt länteen Keski-Aasiasta. USA:n painopiste on nyt Kiinan suunnassa, Etelä-Kiinan merellä. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos Siprin tilastojen mukaan maailman eri alueista kuitenkin Eurooppa on ainoa, jossa yhteenlasketut puolustukseen käytetyt rahamäärät ovat pienentyneet.

Kiinan merkitys kasvaa myös Euroopan kannalta, eikä vähiten tietoliikenteen 5G-kehityksen takia. Uusi verkko on hajautetumpi, ja vaatii luotettavuutta operaattoreilta paikallisesti sekä verkkolaitteistojen valmistajilta. Informaation ja digitalisaation merkitys kasvaa muutenkin kaikessa turvallisuuteen liittyvässä toiminnassa, koska mahdollisuudet yllätyksiin kasvavat.

Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Mikko Kinnunen huomautti osana esitystään (linkki), että joulukuun alussa pidetty Naton päämieskokous oli hyvä. Näkemysten yhtenäisyyden laskukausi on ilmeisesti päättynyt ja nyt ollaan aikaisempaa yhtenäisemmässä vaiheessa.

Oma vaikutuksensa globaaliin turvallisuuteen on myös politiikan kehityksellä USA:ssa. Professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton-keskuksesta Turun yliopistosta analysoi tulevien presidentinvaalien näkymiä. Oletettavaa on, että presidentti Donald Trump vaalit voittaa.

Journalismin YYA-aikaa ei ole kunnolla käsitelty

Seminaarin loppukäsittelyssä Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin ja Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen käsittelivät median roolin muuttumista nykyisissä muuttuvissa oloissa. Keskustelussa kuitenkin päällimmäisiksi jäivät muistelut siitä, millaista journalismi oli YYA-aikana. Ilta-Sanomat on tuottanut oman julkaisunsa aiheesta, mutta Ylellä asia on kokonaan käsittelemättä. Muisteltiin kyllä, että sitä aikaa olivat Näin naapurissa -ohjelmat, jotka sivulauseenomaisesti hymähdellen sivuutettiin.

Päätoimittajien näkemyksen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat mediaa vahvasti kiinnostavia aiheita. Seminaarin monet alustajat painottivat vuoden 2014 merkitystä turvallisuusajattelulle Euroopassa Venäjän Krimillä ja Ukrainassa toteuttamien toimien jälkeen. Ylen Jokisen mukaan ne olivat käännekohtia tähän aihepiiriin liittyvien uutisten ja muiden sisältöjen uutisoinnin lisääntymisessä.

Päätoimittaja Appelsin nosti mukaan vielä muita kiinnostavia tapahtumia. Yhdysvaltoihin on valittu presidentiksi voimakkaita mielipiteitä herättävä Donald Trump. Vladimir Putinin johtaman Venäjän arvaamattomuus kansainvälisillä kentillä on jatkunut. Jokinen kommentoi, että Venäjä on kiinnostanut suomalaisia aina.

Jokinen linjasi, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei käsitellä mediassa enää samalla tavalla kuin ennen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhuminen oli aiemmin tiettyjen ihmisten etuoikeus. Se mitä sanottiin, hiottiin sana sanalta ja lause lauseelta.

Lisää seminaarista ja seminaarin julkisiksi jaetut esitykset luettavissa tästä linkistä.

 

Risto Sinkko
ST, Senior Analyst, Insight360 Oy