Blogit

Puolison ääni 3: Itsenäisyyspäivänä sinulle, sisar

Yksisiipinen on ihminen,
kaksi siihen tarvitaan,
kaksi siipeä, kaksi ihmistä,
että voisimme lentää, päästä
kauas, lähelle, sisälle

Puuttuvia siipiä
ovat ihmiset toisilleen,
tikapuita taivaisiin

(Tommy Tabermann, Veren sokeri, 2008)

Tämä kirjoitus on sinulle, upseerin elämää rikastuttava nainen. Sinulle, joka rakastat miestä, jolla hieno ja vaativa ammatti. Sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Minä pidän onnellisempana miestä, joka saa elää naisen rinnalla.

Sinä olet itsenäinen nainen. Ehkä olet kasvanut sellaiseksi miehesi rinnalla. Silti olet halunnut sitoutua tähän suhteeseen, suostunut kaipaamaan häntä hänen poissa ollessaan ja ottamaan hänet vastaan aina uudestaan. Sinulle ei ole luvattu helppoa osaa, vaan korvaamaton osa rakastamasi miehen rinnalla.

Sinä tiedät, että selviytyisit yksinkin. Olet varmaan kokenutkin sen. Sinun rakkautesi miestäsi kohtaan ei liity siihen, että olisit päivittäin hänestä riippuvainen. Sinä tunnet rakkautta, mutta monta kertaa olet vain päättänyt rakastaa juuri tätä miestä. Sekin kuuluu rakkauteen.

Jos teillä on lapsia, sinä vastaat heidän asioistaan. Miehesi varmasti rakastaa ja osallistuu, mutta sinä muistat, järjestät, joustat ja olet se, joka viime kädessä on paikalla, kun tarvitaan. Sinä jaksat ja koitat riittää usein teidän molempienkin edestä vanhemmaksi lapsillenne.

Joskus naisilla ei ollut vaihtoehtoja. Sotiemme aikana kotirintaman oli kestettävä kohtuuttomissa olosuhteissa. Kaikki sodista palanneet miehet eivät olleet entisellään. Lukemattomat naiset jäivät henkisesti yksin ja joutuivat ylittämään voimavaransa perhettä hoitaessaan vielä rauhankin aikana.

Ennen on tarvittu sankaruutta, jossa ylitetään omat voimat hiljaa ja itsestä välittämättä. Nykyään puhutaan sotatraumoista, kun viitataan vahingollisten sodanaikaisten toimintamallien siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Puhumattomuuteen perustuvaa, omia tarpeita ohittavaa sankaruutta emme rauhan aikana tarvitse.

Suomalainen nainen saa ja osaa olla vahva. Vahvuutta upseerin vaimona tarvitsetkin. Yhtä tärkeänä puolison ominaisuutena pidän kuitenkin heikkoutta, yhteyttä omaan tarvitsevuuteen.

Tämän ajan sankaruutta on vastuun kantaminen omasta hyvinvoinnista, jota myös hyvinvoiva parisuhde tuottaa. Hyvinvointia ei tuota satunnaisten mielihalujen perässä ryntäily, vaikka sellaistakin tässä ajassa myydään. Nykyajan sankaruutta on terve suhde omiin tarpeisiin, rajoihin ja arvoihin.

Parisuhde sekä haastaa että mahdollistaa kasvun suhteessa omaan tarvitsevuuteen. Vaatii rohkeutta tarvita toista. Erityistä rohkeutta se edellyttää silloin, kun ei tiedä, voiko toinen tarpeeseen vastata. Turvallisessa parisuhteessa on turvallista myös pettyä.

Rohkaisen sinua ilmaisemaan, kuinka tarvitset puolisoasi. Voit tarvita häntä kuulemaan, kuinka koet riittämättömyyttä tai kuinka auto olisi pitänyt katsastaa jo edellisviikolla. Ehkä tarvitset hänen syliään tai jakoavaintaan.

On merkityksellistä saada olla tarvittu. Miten voisit ilmaista tarpeesi toista arvostaen? Nämä asiat eivät ole yksinkertaisia. Niistä on hyvä puhua selvin sanoin ja moneen kertaan. Kuulluksi tuleminen auttaa, vaikka käytännön ratkaisua ei löytyisi.

Niin kauan kuin te kaipaatte toisianne ja toimitte sen mukaan, kumpikaan teistä ei jää liian yksin. Toisianne tukemalla ja kuuntelemalla vahvistatte parisuhdettanne. Se kannattelee teitä silloinkin, kun olette pettyneitä, väsyneitä tai uuden edessä.

Sinä olet itsenäisen Suomen itsenäinen voimavara. Sinä mahdollistat paljon yhteiskunnallisesti, lähiyhteisössäsi, perheessäsi ja toivottavasti myös itsellesi. Tämä juhla on myös sinun juhlasi.

Hyvää itsenäisyyspäivää, sisar!

 

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä ja kirjoittaa Rakkauden ammattilaiset -blogistina (linkki).

"Puolison ääni 2": Puolison palveluspaikka vaihtuu – miten käy perheen?

Sini Rantakari 

Monet upseeriperheet joutuvat mukautumaan puolison vaihtuviin palveluspaikkoihin. Ulkopuolisten – ja joskus osallistenkin - silmissä voi olla käsittämätöntä, miten virkapaikka voi lyhyelläkin varoitusajalla vaihtua toiselle puolelle Suomea. Jääkö parisuhteen siviilille muita vaihtoehtoja kuin alistua puolisonsa työnantajan sanelemiin olosuhteisiin?

Moniin asioihin elämässä ei voi vaikuttaa – se koskee kaikkia ihmisiä. Onnettomuudet, sairaudet ja ristiriidat ihmissuhteissa eivät kysy lupaa, vaan voivat yllättää kenet tahansa. Upseerin puolisona myös mieheni työpaikan sijainti kuuluu niihin asioihin, jotka on vain hyväksyttävä, kerta toisensa jälkeen.

"Puolison ääni 1": Mitä minulle tapahtuu, kun mies on työreissussa?

Sini Rantakari

Kun mies viettää kolmasosan vuodesta leireillä, on reppurina tai pidemmän aikaa ulkomaankomennuksella, parisuhteessa eletään lukuisia lähtöjä ja palaamisia. Nämä hetket herättävät paljon tunteita ja samaan aikaan on pakko selviytyä monista käytännön asioista. Sini Rantakari kuvaa blogissaan omia kokemuksiaan kotiin jäävänä puolisona.

******

Mies on lähdössä leirille. Vuosia minulle oli jo aivan selvää, mitä tapahtuu joka sunnuntai, kun hän lähtee, ja perjantaisin, kun hän palaa. Silloin hän oli töissä toisella paikkakunnalla. Mutta nyt hän ei ole lähtenyt hetkeen eikä minulla ole niitä rutiineita mielessä. Sen sijaan minussa liikkuu tunteita, joilta rutiinit ovat ehkä joskus suojanneet.

Tunnen surua siitä, että joudun miehestäni fyysisesti eroon viikoksi. Kehoni kaipaa ja huutaa häntä jo nyt. Ajatuksenikin harhailevat ja ovat eksyksissä. En tiedä, miten viikon mittaan nousevat mietteeni ja kysymykseni tulevat jaetuiksi. Voi olla, että jään ajatuksineni yksin. Tai ehkä en ehdi arjen pyörityksen keskellä edes itse kuulla niitä.

Ryhmänjohtajana alokkaiden teltanpystytyskoulutuksessa – kuinka johdan esimerkillä?

Keski Patola

Kapteeni Sampo Keski-Patola toimii Kylkiraudan SOME-verkkotoimittajana sekä uutena bloggarina Kylkiraudan verkkolehdessä kapteeni Mikko Strengin ohella. Tällä hetkellä hän palvelee Panssariprikaatissa Jääkäritykistörykmentin Johtamisjärjestelmäkomppaniassa yksikön varapäällikön tehtävässä. Virkatehtäviin kuuluu yksikön hallinto, varusmiesten koulutus sekä sen kehittäminen – erityisesti varusmiesjohtajien jatkokoulutus.

Blogeissaan Keski-Patola tarkastelee nykyaikaista varusmieskoulutusta ja erityisesti varusmiesjohtajien toimintaa esimiehenä ja johtajana. Tarkasteltavat aiheet yleensä tulevat varusmieskoulutusta antavan perusyksikön arjesta.

 ******

Pääsin pakenemaan työpisteeni näyttöpäätettä alokkaiden luokse yön yli harjoitukseen. Yleensä kyseessä on alokkaiden ensimmäinen yö telttamajoituksessa. Alokkaat olivat jo harjoitelleet pitkän tovin pitkin päivää sotilaan toimintakykyyn sekä taistelukentällä selviytymiseen liittyviä asioita. Ensimmäisenä vastassa olivat kouluttajat, joiden kanssa käytiin keskustelua siitä, kuinka harjoitusta pyrittäisiin kehittämään, sekä mietittiin, miten harjoitus on aikaisemmin toteutettu.