Blogit

Puolison ääni 6: "Tätä arvostan suomalaisessa upseerikoulutuksessa"

Sini Rantakari

Kadettikoulutuksen juhlavuonna on muisteltu suomalaisen upseerikoulutuksen historiaa. Moni asia on ajan kuluessa muuttunut, jokin pysynyt samakin.

Ne kolme asiaa, joita arvostan eniten suomalaisessa upseerissa, ovat pysyneet samoina. En ole nähnyt niitä läheltä, vaan pitänyt niitä itsestäänselvyyksinä. Mutta keskustelut muunmaalaisten upseerien puolisoiden kanssa ovat paljastaneet, että itsestäänselvyyksiä ei ole.

Kadettiupseerien opintoihin valitut ovat suorittaneet varusmiespalveluksen

Suomalainen upseeri on kulkenut koko tien alokkaasta alkaen. Hän tuntee ja tietää kokemuksensa kautta, millaista on olla eri tehtävätasoilla Puolustusvoimissa. Kaikki upseerit ovat nukkuneet teltassa ja tehneet ruokaa trangialla, ryömineet ja kaivautuneet.

 Koulutus 3

Vaikka armeijan hierarkia on selvä, jokainen tietää jokaisen käyneen läpi kaikki vaiheet. Uskon sen vahvistavan paitsi asiantuntemusta myös sotilaiden keskinäistä luottamusta ja kaikkien palveluksessa olevien ryhmähenkeä.

Kadettikoulutus on osittain yhteistä eri puolustushaaroille

Jo ensimmäiseltä kadettikurssilta valmistui upseereita maa- ja ilmavoimien palvelukseen. Vuodesta 1953 alkaen kadettikoulutuksen ensimmäinen vuosi on ollut kaikille puolustushaaroille yhteinen. 2000-luvun alussa koulutusta uudistettaessa tämä rakenne purettiin, mutta jo seuraavassa uudistuksessa 2006 palattiin taas yhteiseen aloitukseen.

Koulutus 4

On maita, joissa eri puolustushaarojen koulutus on eriytetty niin, ettei toisten edustajia edes tapaa. Kuppikuntien ollessa näin erillään syntyy helposti vääriä ja vahingollisia mielikuvia toisista. Yhteistyön tekeminen voi muodostua hyvin haastavaksi, kun toisia ei tunneta eikä ehkä halutakaan oppia tuntemaan.

Suomalainen upseeri ei pelkästään tutustu muiden puolustushaarojen ja aselajien upseereihin, vaan saa heistä myös kurssiveljiä ja -sisaria. Vaikka huumori olisi hurttia, yhteys säilyy ja kaikki tietävät yhteistyön tarvittaessa sujuvan. Maanpuolustuksen kokonaisuuden hahmotus ei ole varattu vain ylimmälle upseeristolle, vaan se kuuluu luonnollisena osana upseerin osaamiseen.

Kadettikoulutukseen kuuluvat myös juhlat

Puolisona olen käynyt juhlimassa Maanpuolustuskorkeakoulussa. Juhlat ovat olleet odotettuja ja erityisiä kohokohtia vaativan arjen lomassa. Seurustelun, puheiden, musiikin ja tanssin kautta olen nauttinut puolisoni työn parhaista puolista ja tutustunut vertaisiini.

Tanssit

Juhla on tapa muistaa tärkeitä asioita ja tapahtumia. Sellaisesta armeijasta en ole kuullutkaan, jossa upseerit eivät järjestäisi juhlia.

 

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä ja kirjoittaa Rakkauden ammattilaiset -blogistina (linkki).

Puolison ääni 5: "Jaksamisen kysymyksistä on tärkeää puhua"

Sini Rantakari

Monen ystäväperheemme näkökulmasta perhe-elämämme ei ole normaalia. Heidän on vaikea käsittää, miten jaksan vastata arjesta miehen ollessa harjoituksissa. Perheen ajoittainen asuminen ulkomaillakaan ei mahdu kaikkien käsitykseen normaalista elämästä. Toisinaan on ihanaa olla tekemisissä upseerinrouvien kanssa, joille ei tarvitse selitellä meidän normaalia.

Joskus on kuitenkin tärkeää saada peilausta erilaista elämää eläviltä ystäviltä. Liian samanhenkisten seurassa oman joustamiseni ja voimavarojeni mittakaava hämärtyy. Vaikka miehen poissaolot ovat tavanomainen osa arkeamme, ne vaativat minulta enemmän voimia kuin viikot, jolloin molemmat vanhemmat tulevat iltaisin kotiin. Niiden viikkojen jälkeen tarvitsen enemmän lepoa. Miehen reppurivuosina tarvitsin enemmän lepoa joka viikonloppu.

Puolison ääni 4: "Turvallisuus valtiossa ja parisuhteessa"

Sini Rantakari

Minä ja puolisoni olemme molemmat turvallisuuden asiantuntijoita, vaikka työskentelemme eri ympäristöissä. Joskus parisuhdekysymyksiä pidetään enemmän naisten kiinnostuksen ja osaamisen alueena. Monet turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin samanlaisia valtiossa ja parisuhteessa.

Sisäisten asioiden hoitaminen kannattaa. Kun valtion asukkaat arvostavat omaa maataan ja kulttuuriaan, he eivät ole helppo eivätkä houkutteleva ulkopuolisen kohde. Kun puolisoiden tyytyväisyys parisuhteeseen on riittävää, ei tarvitse ajatella muita elämisen vaihtoehtoja eivätkä yllättävätkään tilaisuudet tunnu kutsuvilta.

Rakenteet vahvistavat luottamusta. Yhteiskunnan turvallisuutta tukevia rakenteita ovat niin koulut, sairaalat, oikeusjärjestelmä kuin tie- ja sähköverkostotkin. Parisuhdetta tukevia rutiineja ovat esimerkiksi lähtö- ja tulosuukot, kuulumisten kyseleminen, yhteisen ajan varaaminen kalenteriin ja vuosipäivien huomioiminen. Sovituista asioista on tärkeää pitää kiinni.

Vuorovaikutus mahdollistaa hedelmällisen yhteistyön. Eri organisaatioiden ja toimijoiden keskinäinen tuntemus mahdollistaa tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön monissa olosuhteissa. Kun puolisot kertovat toisilleen toiveistaan, tarpeistaan ja resursseistaan, on mahdollista tehdä molempien hyvinvointia edistävää yhteistyötä.

Vaikuttamisen mahdollisuus vahvistaa osallisuutta. Jos jokin ryhmä kokee itsensä valtion taholta liian ohitetuksi, se ruokkii levottomuutta. Jos puoliso kokee, että hänen sanomisiaan tai tekemisiään ei huomioida, se vähentää halua sitoutua parisuhteeseen.

Pelon lietsominen heikentää ihmisten välistä yhteyttä. Jos suomalaiset alkavat pelätä toisiaan ja keskinäistä erilaisuuttaan, he muuttuvat helpommaksi informaatiosodankäynnin kohteeksi. Jos toista puolisoa syytetään tai epäillään syyttä toistuvasti, hänen sitoutumisensa suhteeseen joutuu koetukselle.

Virheiden myöntäminen mahdollistaa oppimisen. Kaikkeen inhimilliseen toimintaa kuuluu erehtymistä ja virheitä. Salailu ja kieltäminen rikkovat luottamusta kaikissa suhteissa. Virheiden myöntäminen, tutkiminen ja niistä opiksi ottaminen vahvistavat osaamista ja suhteita.

Suunnitelmallisuus ja näky tulevaisuudesta ovat tärkeitä. Valtio ja Puolustusvoimat tarvitsevat kykyä arvioida tulevaa ja vaikuttaa siihen pitkäntähtäimen suunnitelmin ja rahoituksin. Keskustelu puolisoiden omista ja yhteisistä unelmista ja tavoitteista elämässä mahdollistaa niiden toteuttamista ja luo toivoa raskaampiin aikoihin.

Pidän turvallisuutta ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan perustarpeena. Sen riittävä täyttyminen on edellytys levolle, oppimiselle, kasvulle ja vapaudelle. Turvallisuus mahdollistaa rauhallisen rinnakkaiselon ja yhteyden hyvin erilaistenkin ihmisten kesken.

 

Sini Rantakari on upseerin vaimo ja neljän lapsen äiti. Hän tekee työkseen psykoterapiaa pääosin parisuhdekysymyksissä ja kirjoittaa Rakkauden ammattilaiset -blogistina (linkki). 

Puolison ääni 3: "Itsenäisyyspäivänä sinulle, sisar"

Yksisiipinen on ihminen,
kaksi siihen tarvitaan,
kaksi siipeä, kaksi ihmistä,
että voisimme lentää, päästä
kauas, lähelle, sisälle

Puuttuvia siipiä
ovat ihmiset toisilleen,
tikapuita taivaisiin

(Tommy Tabermann, Veren sokeri, 2008)

Tämä kirjoitus on sinulle, upseerin elämää rikastuttava nainen. Sinulle, joka rakastat miestä, jolla hieno ja vaativa ammatti. Sanotaan, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Minä pidän onnellisempana miestä, joka saa elää naisen rinnalla.

Sinä olet itsenäinen nainen. Ehkä olet kasvanut sellaiseksi miehesi rinnalla. Silti olet halunnut sitoutua tähän suhteeseen, suostunut kaipaamaan häntä hänen poissa ollessaan ja ottamaan hänet vastaan aina uudestaan. Sinulle ei ole luvattu helppoa osaa, vaan korvaamaton osa rakastamasi miehen rinnalla.